Aamulla hiipi pelko. Tiedättehän tunteen, kun on tehnyt jotain omasta mielestään kelvollista ja sitten pelottaa, että tämä asia on yön aikana muuttunut kelvottomaksi. Näin ei onneksi käynyt. En siis aloittanut kappaletta alusta, vain jatkoin sitä mihin se oli eilen jäänyt. Pohdin pitkään olinko ollut kuvalle uskollinen, olisiko minun pitänyt ottaa siitä enemmän elementtejä biisiin? Toisaalta olin tehnyt tietoisia valintoja ettei biisistä tulisi liian ilmeinen tai maalaileva. Valokuva toimikin tällä kertaa enemmän kimmokkeena sävellykselle. Toki sanoituksiin on otettu kuvassakin esiintyviä elementtejä.

Lisäsin kappaleeseen yksinkertaisia sointuja ja bassolinjoja. Kokeilin myös joitakin riffi-ideoita mutta niistä ei syntynyt mitään kelvollista. Sen sijaan kappaleeseen syntyi erillinen outro. Se ikään kuin johdattaa kuulijan kuvan maailmasta pois. Äänitin biisistä Garageband-ohjelmalla version, jossa soitan itse pianoa ja laulan. Lähetin äänitteen ja nuotin ennakkoon tutkittavaksi kahdelle soittajalle, joiden kanssa sovimme äänityssession torstaiksi. Juhannuksen takia joudun olemaan aikataulusta edellä, mutta se ei ole huono asia. Demoversioon tulee näillä näkymin siis piano, cittern ja laulu. Tein lisäksi helpon laulustemman, jota on mahdollista kokeilla. Sanoituksia en saanut tehtyä lisää tänään. Tiedostan, että sanoittaminen on itselleni ehdottomasti vaikein osa-alue biisintekemisessä. Onneksi huomenna on vielä koko päivä aika miettiä niitä.

Olen yllättynyt, kuinka nopeasti biisi syntyi tällä viikolla. En tiedä oliko tämä ensimmäisen viikon intoa vai jatkuuko yhtä nopeatempoinen työskentely jatkossakin. Toki biisissä on vielä paljon hiomista ja äänittämishetkellä voi tajuta vielä monta asiaa mitä olisi voinut tehdä toisin, mutta tällä hetkellä olen luottavaisin mielin. Minulla tosin prosessiin kuuluu aina se, että kappale kuulostaa vuoroin hirveälle ja vuoroin hyvälle. Joten eihän sitä koskaan tiedä, minkälaiselta kappale kuulostaa huomenaamulla.